Siirry pääsisältöön

Tekstit

Takatalvea

  Takatalvi vyöryi päälle täälläkin.  Ei myrskynä vaan lunta sataa hiljalleen, ilmeisesti koko päivän.  Lintujen tarkkailuksi meni tämä päivä.  Lintuja tulee seurattua, kun ei ole muuta tekemistä.  Talipötköt ovat olleet talven ajan kovin hyljeksittyjä.  Niissä eivät ole vierailleet, kuin jotkut talitintit.  Nyt keväällä, säiden ollessa näin kylmiä, vieraillut montaakin laatua lintuja. Talitintit, Sinitiaiset, Käpytikka, varikset, harakat ja viimeisempänä naakka.  Naakat liikkuvat yleensä parvissa, tämä tuli yksin.  On käynyt monta kertaa. Pihamaalle on ilmestynyt hyppimään Punarinta ja Punakylkirastaita.  Varsinkin muuttolinnuilla on hankalaa löytää syömistä jäisestä ja lumisesta maasta.  Niitä menehtyy aika paljon. Tipautin syömättä jääneet myslit jos ne kelpaisivat.  Heti siinä vieraili pari harakkaa. Harakoita ei niin vain saa kuvattua.  Ne ovat varovaisia ja pienikin liikahdus pelottaa ne.  Kuvasin ikkunasta ja sieltäkin ne havaitsivat minut. On tässä takatalven harmituksessa jota
Uusimmat tekstit

Lumi ja kylmyys viivästyttää

 Istutin karviaisen taimen ruukkuun, Lepaan punaisen, jonka sanottiin olevan kestävä pensas.  Ostin sille myös termosruukun.  Koetan sitäkin pitää ympäri vuoden ruukussa.  Vieressä oleva mansikka oli heräteostos.  Se oli jo kukassa.  En tiedä kestääkö se näin julman huhtikuun. Mitä hyötyä on yleensä lumesta keväällä. No, lumi ja jää pitävät maanpinnan kosteana.  Näin luonto suojaa kasveja ja nurmikkoa, ennen kuin aurinko kuivattaa.  Kyllä Google on viisas. Kokeilumielessä ostin myös turpeetonta multaa.  Sen luvattiin pitävän mullan kosteana kauemmin.   Se onkin tarpeellista takapihallamme, jossa lämpö nousee aurinkoisina päivinä +35 asteeseen ja ylikin.  Eteläsuuntainen piha, eikä mitään suojaa auringolta jos ei laita aurinkovarjoa.  Sitä on kyllä nyt vaikea uskoa, kun lunta sataa vaakasuoraan. Onpa aikaa suunnitella ruukkunurkkausta. Paikka on valikoitu.  Nyt siihen tuli siis karviainen sen taakse on aikomus tehdä ruukuista puolipyöreä alue, johon sommittelen ruukut.  Kukkasten valinn

Ajatuksia elämästä

 Mietelmäni huussin tyhjentämisen jälkeen ja noin yleensä elämässä: Voittaja on hän, joka paskaelämässä nostaa nenänsä pinnan yläpuolelle. Elämässä on niin paljon hyvää, ettei kannata jäädä junnaamaan, ei niin hyviin asioihin ja tapahtumiin.  Siihen on totuttautuminen, että Suomen kesä on lyhyt.  Kukat ja muut kasvit ennättävät valmistua lyhyessäkin kesässä.  Minä ilahduin niin pienestä, kuin pähkinäpensaani teki ensimmäiset urpunsa.  Se on jo ainakin 5 vuotta vanha ja kerran syöty elukoiden toimesta. Saunan takainen kasvimaani on vielä vaiheessa.  Se etenee, mutta hitaasti. Välillä täytyy ottaa rennosti ja jättää työt odottamaan vähäksi aikaa.  Varsinkin, kun maa on jäässä, enkä voi ottaa lisämultaa sieltä. Siirsin kirjaani yhden blogikirjoituksen, jossa olin kovin iloinen.  Nyt ei päästä istuttamaan sipuleita kolmas toukokuuta, kuten silloin.  En muista mikä vuosi silloin oli menossa. Kirjan nimi on  Lyhyttavaraa: Monilla on ollut ongelmia tulvien takia.  Mökkimme on mäen päällä sinn

Mullan ja kompostin tuoksua

  Kompostikin tosiaan tuoksuu, eikä haise.  Maa ja kompostikin oli vähän jäässä.  Päivä päivältä pääsin sitä järsimään ja levittämään pensaiden alle ja kukkapenkkeihin. Komposti on kypsynyt ensin kompostorissa yhden talven ja toisen pressun alla.  Kyllä siinä varmaan vielä kasvuvoimaa on ja on se ainakin multaa.  Olin ehkä liian malttamaton sen pöyhimisessä.  Kevät on ollut niin pitkä ja luminen ja kylmä.  Sain keväthommat alulle, se on pääasia. Kompostia tuli parin säkin verran, on sekin jotain.  Käärmekin oli käynyt jossain vaiheessa vaihtamassa suojassa nahkansa. Nostin nahkan kiven päälle kuivumaan.  Ei se siinä kauan ollut.  Joku sen vei. Heti, kun on hiukan lämpimämpää, pienet eläimet lähtevät liikkeelle.  Mehiläiset ja perhoset etunenässä.  Minäkin näin jo sitruunaperhosen.  Oli oikein kevään tunnelma. Puutarha on kovin köyhä ja kuiva.  Ympärillä  olevat isot puut vievät kaiken kosteuden.  Antavat ne tietysti varjoa kuumuudessa.  Pensaat ovat viime kesänä istutettuja.  Ne tarvit

Ruukkuihin istutettavat kasvit

 Olen kauan haaveillut ruukkupuutarhasta takapihalle avoterassille ja joka vuosi on ollut vähän yritystä siihen suuntaan.  En tiedä onnistuuko se ikinä, mutta lähden toteuttamaan sitä hiljalleen.  Ensimmäinen istutettu kasvi tänä keväänä on Korallikanukka.  Jossain puutarhasivulla minua varoteltiin sen kasvattavan juuria niin paljon, että ruukku poksahtaa.  Samoin varoteltiin sen maassa leviävän ihan holtittomasti.  Minulla on ollut 10 vuotta keltakanukka mökillä eikä se ole levinnyt minnekään.  Tosin siellä on niin kova ja kivinen maasto.  Katsotaan miten käy.  Minun olisi tarkoitus jättää se talveksi ruukkuun.  Parempi vaihtoehto olisi ollut termosruukku.  Mietin sitä syksyllä. Olen aiemminkin kasvattanut kaikenlaista ruukuissa kesän yli mm. pylväshaavan.  Se oli tietysti syksyllä pakko istuttaa maahan ja se onkin kasvanut tosi pitkäksi.   Neuvovilta sivuilta olen bongannut ruukkuihin istutettavia pieniä puita esim. Helmipihlaja, Japaninvaahtera.  Melkein kaikki pienet puut ovat ruuk

Luonto herää kevääsen

  Jokainen puutarhaharrastaja seuraa luontoa tai ehkä seuraa, en tiedä.  Luulisin, että varsinkin keväällä katse siirtyy välillä puutarhan ulkopuolelle.  Huomaa lintujen lisääntymisen ympäristössä, lintujen lennättävän pesätarpeita.  Nyt varsinkin äänet ovat lisääntyneet.  Joutsenet huutavat lammikoissaan, hakevat paria tai reviiriä.  Ei voi edes kaupungeissa olla huomaamatta lintujen tohinaa. Vähitellen lumi väistyy ja antaa maan tulla esiin.  Välillä voi tulla lunta tai räntää, silti kevät etenee.  Tietenkin puutarhassa huomaa silmujen olevan valmiita aukeamaan, kunhan vielä lämpö lisääntyy. Raparperi on ensimmäisiä tulijoita.   Pakko oli taas rämpiä katsomaan joutsenia.  Ne metelöivät ja katselivat ympärilleen.  En halunnut niitä häiritä sen enempää, enkä kahlannut lähemmäs.  Äänetkin kuuluivat monen kilometrin päähän.  Välillä tuntee itsensä lintubongaajaksi, vaikka en tunnista lintuja, kuin ihan tavalliset. Ojat jo alkavat valuttaa vesiä järveen päin.  Ne solisevat kuin isommatkin

Pääsiäinen mökillä

  Kuva on vuodelta 2023 Mämmi enää puuttuu tästä kuvasta.  Mökkikausi alkaa ensin armottomalla lämmityksellä.  Ensimmäisenä päivänä jos uuni suo, niin kaksi pientä lämmitystä,  seuraavana päivänä vähän isommin ja siivous hiiriperheen käyntien jälkeen.  Sitä seuraavana päivänä voi jo asettua nauttimaan pääsiäisestä.  Nyt on ollut kylmempi talvi kuin aikoihin.  Mökin kestää sulaa ja lämmetä kauemmin. Pääsiäistä on vietetty kauan.  Se on kristinuskon tärkein juhla.  Suurimmalle osalle pääsiäinen on vain vapaapäiviä ja herkkujen syömistä, niin minullekin.  Piti kuitenkin katsoa historiasta milloin sen viettäminen alkoi.  Olen muistellut pääsiäisviikon päivien nimiä:  malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkaperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja matkamaanantai.  Tämä viimeinen ei taida kuulua joukkoon, mutta olen jonkun kuullut niin sanovan. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen Puita kyllä riittää.  Niitä on monta katoksellista pihalla ja